{"id":265,"date":"2025-04-06T17:48:26","date_gmt":"2025-04-06T17:48:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/?p=265"},"modified":"2025-04-06T17:48:26","modified_gmt":"2025-04-06T17:48:26","slug":"demokratiasta-ja-aanestamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/?p=265","title":{"rendered":"Demokratiasta ja \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Nyt ennakko\u00e4\u00e4nestyksen k\u00e4ynnistytty\u00e4 on her\u00e4nnyt taas keskustelu \u00e4\u00e4nest\u00e4misen merkityksest\u00e4. Sosiaalisessa mediassa on syyllistetty ihmisi\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, ja keskustelun laineet ovat ly\u00f6neet v\u00e4lill\u00e4 korkeinakin. Olen itse pohtinut t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 viime vuosina monestakin syyst\u00e4 paljon ja n\u00e4kemykseni ovat jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s muuttuneet. Lienee siis syyt\u00e4 avata hiukan pidemmin omia ajatuksiani parlamentaarisesta demokratiasta. <\/a><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Ihan ensiksi toivoisin aivan jokaisen lopettavan puhumisen \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4 kansalaisvelvollisuutena.\u00a0<\/em>Meill\u00e4 Suomessa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei ole pakollista, ja jokainen tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ihan itse. Ollessani er\u00e4iss\u00e4 eduskuntavaaleissa auttamassa laitos\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4 n\u00e4in monia todella kurjia tilanteita, joissa ik\u00e4\u00e4ntynyt ihminen olisi kovasti velvollisuudentunnosta halunnut \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, mutta siit\u00e4 vain ei tullut mit\u00e4\u00e4n. Ihmiset my\u00f6s saattavat sairastua vaalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai heill\u00e4 voi olla muita hankalasti ennakoitavia syit\u00e4. Velvollisuudesta puhuminen tuntuu n\u00e4iden ihmisten kannalta todella pahalta. Puhutaan ennemmin oikeudesta tai mahdollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Toisekseen kuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei ole ainoa tapa vaikuttaa. Itse j\u00e4rjest\u00f6- ja aktivistitaustaisena arvostan ulkoparlamentaarista vaikuttamista korkealle, ja itsellenikin kuntapolitiikka on vain yksi osa paletista. Jokainen ihminen tekee valintansa vaikuttamiskeinojen suhteen itse, ja ymm\u00e4rr\u00e4n eritt\u00e4in hyvin, miksi monet priorisoivat vaikkapa kansalaisaktivismia. Ja itse asiassa viel\u00e4 muutama vuosi sitten olin kohtalaisen varma, ett\u00e4 omakin vaikuttamisty\u00f6ni tapahtuisi jatkossa luottamuselinten ulkopuolella. Muutin kuitenkin mielt\u00e4ni, koska en halunnut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kive\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olisi my\u00f6s melko ankeaa, jos kuntalaisella ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin kuin kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Helsingiss\u00e4kin on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa on toki edelleen korjattavaa mutta joka alkaa pikku hiljaa vastata tarkoitustaan. Niin ik\u00e4\u00e4n erilaisia digitaalisia vaikutuskanavia on olemassa jo laajalti ja niit\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkossa lis\u00e4\u00e4. Sosiaalinen media on my\u00f6s madaltanut kansalaisten kynnyst\u00e4 ottaa yhteytt\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin – toki niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Kuitenkin netink\u00e4yt\u00f6n yleistyminen on helpottanut ongelmien nostamista yleiseen tietoisuuteen. Lis\u00e4ksi Helsingiss\u00e4kin voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n puntaroivaa demokratiaa kuten alueellisia asukaspaneeleja, joissa jonkin tietyn alueen ihmiset voisivat nostaa esille omien kotiseutujensa kehityskohtia ja ongelmia. <\/p>\n\n\n\n

Ja sitten se olennaisin pointti, mist\u00e4 toivoisin puhuttavan paljon enemm\u00e4n: \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 soimaaminen on luokkavihamielist\u00e4. Tied\u00e4mme tutkimuksista, miten \u00e4\u00e4nest\u00e4minen jakaantuu Suomessakin selv\u00e4sti sosioekonomisen aseman mukaan. Hyvinvoiva keskiluokka \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 innokkaasti siin\u00e4, miss\u00e4 pienituloisissa ja v\u00e4h\u00e4n koulutetuissa ryhmiss\u00e4 osuus on huomattavasti pienempi. Kyse ei ole siit\u00e4, etteiv\u00e4t huonommassa asemassa olevat ymm\u00e4rt\u00e4isi politiikan merkityst\u00e4 tai hoksaisi puolustaa omaa etuaan vaan siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4h\u00e4n potkivaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 haluta tukea tai koeta oman el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitykselliseksi. Ja t\u00e4m\u00e4 on poliitikkojen ongelma, ei kansalaisten. Jos ihminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siksi, ett\u00e4 kokee \u00e4\u00e4nens\u00e4 olevan merkitykset\u00f6n, vika on j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, miten erilaiset demokratiaprojektit, joilla pyrit\u00e4\u00e4n kasvattamaan \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t usein aktivoimaan vain jo ennest\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen my\u00f6nteisesti suhtautuvia. Jos luottamus systeemiin on nollissa, ei sit\u00e4 kohenneta kivoilla kampanjoilla. <\/p>\n\n\n\n

Akatemiatutkija Hanna Wass on todennutkin<\/a>\u00a0hienosti pohjoismaisen hyvinvointivaltion olevan paras demokratiainnovaatio, mit\u00e4 on keksitty. Jos haluamme nyt \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4 aliedustettujen ryhmien aktivoituvan, meid\u00e4n on vahvistettava hyvinvointivaltiota: panostettava koulutukseen ja ty\u00f6llisyyteen, kavennettava terveyseroja ja annettava ihmisille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa. Eriarvoisuuden kasvaminen taas heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten luottamusta paitsi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, my\u00f6s toisiinsa. \u00c4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen onkin eriarvoisuuden julma indikaattori, eik\u00e4 ly\u00f6dyn ly\u00f6misest\u00e4 ole t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Ei syyllistet\u00e4 sorrettua, muutetaan yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Nyt ennakko\u00e4\u00e4nestyksen k\u00e4ynnistytty\u00e4 on her\u00e4nnyt taas keskustelu \u00e4\u00e4nest\u00e4misen merkityksest\u00e4. Sosiaalisessa mediassa on syyllistetty ihmisi\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, ja keskustelun laineet ovat ly\u00f6neet v\u00e4lill\u00e4 korkeinakin. Olen itse pohtinut t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 viime vuosina monestakin syyst\u00e4 paljon ja n\u00e4kemykseni ovat jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s muuttuneet. Lienee siis syyt\u00e4 avata hiukan pidemmin omia ajatuksiani parlamentaarisesta demokratiasta. <\/a><\/p>\n\n\n\n

Ihan ensiksi toivoisin aivan jokaisen lopettavan puhumisen \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4 kansalaisvelvollisuutena. <\/em>Meill\u00e4 Suomessa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei ole pakollista, ja jokainen tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ihan itse. Ollessani viime eduskuntavaaleissa auttamassa laitos\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4 n\u00e4in monia todella kurjia tilanteita, joissa ik\u00e4\u00e4ntynyt ihminen olisi kovasti velvollisuudentunnosta halunnut \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, mutta siit\u00e4 vain ei tullut mit\u00e4\u00e4n. Ihmiset my\u00f6s saattavat sairastua vaalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai heill\u00e4 voi olla muita hankalasti ennakoitavia syit\u00e4. Velvollisuudesta puhuminen tuntuu n\u00e4iden ihmisten kannalta todella pahalta. Puhutaan ennemmin oikeudesta tai mahdollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Toisekseen kuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei ole ainoa tapa vaikuttaa. Itse j\u00e4rjest\u00f6- ja aktivistitaustaisena arvostan ulkoparlamentaarista vaikuttamista korkealle, ja itsellenikin kuntapolitiikka on vain yksi osa paletista. Jokainen ihminen tekee valintansa vaikuttamiskeinojen suhteen itse, ja ymm\u00e4rr\u00e4n eritt\u00e4in hyvin, miksi monet priorisoivat vaikkapa kansalaisaktivismia. Ja itse asiassa viel\u00e4 muutama vuosi sitten olin kohtalaisen varma, ett\u00e4 omakin vaikuttamisty\u00f6ni tapahtuisi jatkossa luottamuselinten ulkopuolella. Muutin kuitenkin mielt\u00e4ni, koska en halunnut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kive\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olisi my\u00f6s melko ankeaa, jos kuntalaisella ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa oman paikkakuntansa asioihin kuin kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Helsingiss\u00e4kin on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa on toki edelleen korjattavaa mutta joka alkaa pikku hiljaa vastata tarkoitustaan. Niin ik\u00e4\u00e4n erilaisia digitaalisia vaikutuskanavia on olemassa jo laajalti ja niit\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkossa lis\u00e4\u00e4. Sosiaalinen media on my\u00f6s madaltanut kansalaisten kynnyst\u00e4 ottaa yhteytt\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin – toki niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Kuitenkin netink\u00e4yt\u00f6n yleistyminen on helpottanut ongelmien nostamista yleiseen tietoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten se olennaisin pointti, mist\u00e4 toivoisin puhuttavan paljon enemm\u00e4n: \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 soimaaminen on luokkavihamielist\u00e4. Tied\u00e4mme tutkimuksista, miten \u00e4\u00e4nest\u00e4minen jakaantuu Suomessakin selv\u00e4sti sosioekonomisen aseman mukaan. Hyvinvoiva keskiluokka \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 innokkaasti siin\u00e4, miss\u00e4 pienituloisissa ja v\u00e4h\u00e4n koulutetuissa ryhmiss\u00e4 osuus on huomattavasti pienempi. Kyse ei ole siit\u00e4, etteiv\u00e4t huonommassa asemassa olevat ymm\u00e4rt\u00e4isi politiikan merkityst\u00e4 tai hoksaisi puolustaa omaa etuaan vaan siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4h\u00e4n potkivaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 haluta tukea tai koeta oman el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitykselliseksi. Ja t\u00e4m\u00e4 on poliitikkojen ongelma, ei kansalaisten. Jos ihminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siksi, ett\u00e4 kokee \u00e4\u00e4nens\u00e4 olevan merkitykset\u00f6n, vika on j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, miten erilaiset demokratiaprojektit, joilla pyrit\u00e4\u00e4n kasvattamaan \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t usein aktivoimaan vain jo ennest\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen my\u00f6nteisesti suhtautuvia. Jos luottamus systeemiin on nollissa, ei sit\u00e4 kohenneta kivoilla kampanjoilla. <\/p>\n\n\n\n

Akatemiatutkija Hanna Wass on todennutkin<\/a>\u00a0hienosti pohjoismaisen hyvinvointivaltion olevan paras demokratiainnovaatio, mit\u00e4 on keksitty. Jos haluamme nyt \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4 aliedustettujen ryhmien aktivoituvan, meid\u00e4n on vahvistettava hyvinvointivaltiota: panostettava koulutukseen ja ty\u00f6llisyyteen, kavennettava terveyseroja ja annettava ihmisille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa. Eriarvoisuuden kasvaminen taas heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten luottamusta paitsi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, my\u00f6s toisiinsa. \u00c4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen onkin eriarvoisuuden julma indikaattori, eik\u00e4 ly\u00f6dyn ly\u00f6misest\u00e4 ole t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Ei syyllistet\u00e4 sorrettua, muutetaan yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitettu alun perin Ajatusten Viinikanoja -blogiin <\/a>toukokuussa 2021, muokattu huhtikuussa 2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nyt ennakko\u00e4\u00e4nestyksen k\u00e4ynnistytty\u00e4 on her\u00e4nnyt taas keskustelu \u00e4\u00e4nest\u00e4misen merkityksest\u00e4. Sosiaalisessa mediassa on syyllistetty ihmisi\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, ja keskustelun laineet ovat ly\u00f6neet v\u00e4lill\u00e4 korkeinakin. Olen itse pohtinut t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 viime vuosina monestakin syyst\u00e4 paljon ja n\u00e4kemykseni ovat jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s muuttuneet. Lienee siis syyt\u00e4 avata hiukan pidemmin omia ajatuksiani parlamentaarisesta demokratiasta. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-265","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=265"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/265\/revisions\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=265"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=265"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}