Segregaatiolla tarkoitetaan asuinalueiden eriytymist\u00e4, yleens\u00e4 tulotason ja\/tai etnisyyden mukaan. K\u00e4rjistettyn\u00e4 kyse on siis siit\u00e4, ett\u00e4 toisaalla on hyv\u00e4osaisten kultahammasrannikoita, toisaalla k\u00f6yhien ja\/tai maahanmuuttajataustaisten ihmisten asuttamia l\u00e4hi\u00f6it\u00e4, joissa esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myys on korkealla tasolla. T\u00e4llaista eriytymist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti huonona kehityksen\u00e4; miksi, palaan siihen tuonnempana. Ensin kuitenkin lyhyt katsaus historiaan ja nykytilanteeseen. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Kaupungistuminen on Suomessa varsin tuore ilmi\u00f6: kaupunkeja oli maassamme pitk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n ja ne olivat hyvin pieni\u00e4. Varsinainen urbanisoituminen alkoikin vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Ensin syntyiv\u00e4t suuret ik\u00e4luokat, sitten, kun maaseutu ei en\u00e4\u00e4 el\u00e4tt\u00e4nyt heit\u00e4 kaikkia, osa suuntasi Ruotsiin, osa kaupunkeihin. T\u00e4t\u00e4 painetta hellitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennettiin kasvaviin kaupunkeihin suuria kerrostalol\u00e4hi\u00f6it\u00e4, joihin suuret ik\u00e4luokat perheineen muuttivat etenkin 60- ja 70-luvuilla. El\u00e4m\u00e4nlaatu n\u00e4iss\u00e4 uudenkarheissa asunnoissa oli ajan yleiseen varustelutasoon n\u00e4hden varsin hyv\u00e4 j\u00e4\u00e4kaappeineen ja juoksevine, l\u00e4mpimine vesineen. Uusien l\u00e4hi\u00f6iden asukkaat olivat p\u00e4\u00e4asiassa matalasti koulutettuja palkansaajia – koulutustasohan oli Suomessa tuolloin viel\u00e4 varsin alhainen. <\/p>\n\n\n\n
Usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n segregaation k\u00e4ynnistyneen Suomessa 2010-luvulla, jolloin maahamme alkoi saapua aikaisempaa enemm\u00e4n maahanmuuttajia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on virheellinen. Tosiasiassa eriytymisen siemenet kylvettiin jo 1990-luvun lamassa, jolloin ty\u00f6tt\u00f6myys iski nimenomaan moniin ty\u00f6ntekij\u00e4ammatteihin – juuri sellaisiin duuneihin, joita l\u00e4hi\u00f6iden asukkaat tekiv\u00e4t. Ja kun lamasta pikku hiljaa noustiin, l\u00e4hi\u00f6iden ty\u00f6llisyys ei koskaan palautunut samalle tasolle. Kun sitten v\u00e4h\u00e4varainen maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6 asettui n\u00e4iden alueiden edullisiin asuntoihin, syveni eriytymisen kierre. <\/p>\n\n\n\n
Eriytyminen on jatkunut 2000-luvulla, ja se on saanut uusia s\u00e4vyj\u00e4: mukaan on tullut hyv\u00e4osaisen v\u00e4est\u00f6n poismuutto huono-osaisiksi tulkituilta alueilta. Siin\u00e4, miss\u00e4 muilta alueilta muutetaan usein pois muuttuneiden asumisen tarpeiden vuoksi (kuten perheellistymisen), muutetaan huono-osaisista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n pois sosiaalisten syiden vuoksi. Muuttajat kokevat alueensa turvattomaksi, ep\u00e4siistiksi ja sen maineen huonoksi. Oma kysymyksens\u00e4 on koulujen merkityksell\u00e4: etenkin keskiluokkaiset vanhemmat kernaasti kilpailuttavat lastensa opinahjoja, ja sosioekonomisesti matalalla alueella olevat, maahanmuuttajavaltaiset koulut nimet\u00e4\u00e4n helposti v\u00e4hemm\u00e4n houkutteleviksi \u2013 opetuksen laadulla tai fasiliteeteilla ei t\u00e4m\u00e4n pohdinnan kanssa ole mit\u00e4\u00e4n tekoa. <\/p>\n\n\n\n
Taloudellisten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi segregaatiolle voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s asuntopoliittisia syit\u00e4. Verrattuna moniin muihin europpalaisiin kaupunkeihin on Helsingin asuntokanta pient\u00e4: yksi\u00f6it\u00e4 on asuntokannasta huomattavan suuri osuus. Viime aikoina lis\u00e4ksi Helsinkiin on rakennettu paljon kaupallista vuokra-asumista. Pienet vuokra-asunnot p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 pienituloisille yksinasuville, mik\u00e4 yksipuolistaa alueiden v\u00e4est\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi pieniss\u00e4 asunnoissa vaihtuvuus on suurta, mink\u00e4 monet my\u00f6s kokevat h\u00e4iritsev\u00e4ksi. Niin ik\u00e4\u00e4n vuokratalokorttelit houkuttelevat asukkaikseen maahanmuuttajataustaista, haavoittuvassa asemassa olevaa v\u00e4est\u00f6\u00e4, mik\u00e4 my\u00f6s saa valkoiset keskiluokkaiset alueita v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Kaikesta t\u00e4st\u00e4 syntyy alueille stigmaa, joka saa hyv\u00e4osaisemmat paitsi muuttamaan pois alueilta, my\u00f6s v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 alun alkaenkin. Ja vaikka maine usein on liioiteltu, etenkin huono-osaisten alueiden maine Suomessa kyll\u00e4 pohjautuu ihan faktoihin esimerkiksi asukkaiden matalasta sosioekonomisesta asemasta ja korkeasta ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4. N\u00e4in maineesta tulee helposti itse\u00e4\u00e4n toteuttava ennuste. Kuitenkin on olennaista huomata, ett\u00e4 vaikka alueilla asuvat tunnistavat maineen, he eiv\u00e4t sit\u00e4 aina kaikin osin hyv\u00e4ksy vaan toteavat alueensa olevan \u201dmainettaan parempi\u201d. Erityisen hyvin huono-osaisissa l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 viihtyv\u00e4t keskiluokkaiset, joille niiss\u00e4 asuminen on aktiivinen valinta; pienituloisemmilla harvoin on mahdollisuutta muuttaa muualle. <\/p>\n\n\n\n
On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, etteiv\u00e4t asuinalueiden erot ole automaattisesti kielteinen asia. Kaupunkimaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan voi katsoa kuuluvan moninaisuutta, joka voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s asuinalueiden erilaisina asukasprofiileina ja toimintakulttuureina. Kuitenkin syvenev\u00e4 eriarvoisuus tuottaa monenlaisia ongelmia. Ensiksikin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kasautuva huono-osaisuus tuo muassaan erilaisia sosiaalisia ongelmia, kuten h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja rikollisuutta. Vaikka t\u00e4llainen k\u00e4yt\u00f6s ei \u201ctartu\u201d (kuten joskus on v\u00e4itetty) on kynnys rikollisuuteen kuitenkin matalampi alueilla, joilla sit\u00e4 esiintyy ennest\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n. Voidaankin puhua niin sanotusta naapurustovaikutuksesta<\/em>: paitsi, ett\u00e4 ihmiset vaikuttavat asuinalueeseensa, asuinalue vaikuttaa ihmisiin. Suomestakin on tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, miten huono-osaisemmilla alueilla esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myysjaksot pitkittyv\u00e4t helpommin. <\/p>\n\n\n\n Toinen iso ongelma on se, ett\u00e4 sosioekonomisesti matalammilta alueilta usein katoavat palvelut. Kun kaupunki s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja keskitt\u00e4\u00e4 toimijoitaan, joutuvat usein k\u00e4rsij\u00f6iksi ne, joilla ei ole toimivia lobbausverkostoja tai muita mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi uhka koulun lakkauttamisesta hyvinvoivalla alueella poikii usein suoranaisen kansanliikkeen adresseineen, somekampanjoineen ja mielipidekirjoituksineen: l\u00e4hi\u00f6n ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa n\u00e4in toimia, ja vaikka osaisivatkin, heit\u00e4 ei kuunnella. Yksi t\u00e4rke\u00e4 keino segregaation ehk\u00e4isyyn ja sen vaikutusten torjumiseen olisikin <\/strong>asukasdemokratian lis\u00e4\u00e4minen<\/strong><\/a>.<\/strong> Monet l\u00e4hi\u00f6iden asukkaat kokevat, ettei heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuulu riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa eik\u00e4 heid\u00e4n arkisia huoliaan ja ehdotuksiaan alueensa kehitt\u00e4miseksi oteta tosissaan. <\/p>\n\n\n\n Kolmas, ja koko yhteiskuntaa koskeva ongelma, on se, ett\u00e4 kun asuinalueet eriytyv\u00e4t, eriytyv\u00e4t my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntodellisuudet – ja kun emme tunne toisiamme ja heid\u00e4n arkeaan, on meid\u00e4n vaikea my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tarpeitaan. T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 voidaan puhua empatiakuilun<\/em> ja solidaarisuusvajeen<\/em> k\u00e4sitteill\u00e4. Ne tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 kun ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole kanssak\u00e4ymisess\u00e4 toisenlaisten ihmisten kanssa, heid\u00e4n on vaikea kokea heit\u00e4 kohtaan my\u00f6t\u00e4tuntoa. Jos ei koskaan tapaa k\u00f6yhi\u00e4, on helppo kuvitella, ett\u00e4 k\u00f6yhyys on vain heid\u00e4n oma vikansa – puhumattakaan vaikkapa p\u00e4ihdesairaudesta tai ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4. Ihmiset jakautuvat meihin ja muihin, ja ne muut toiseutetaan. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 on monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Ensiksikin me vastaan muut -ajattelu tuottaa turhaa vastakkainasettelua, syyllist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 omasta tilanteestaan, sementoi ja syvent\u00e4\u00e4 eroja. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 vaikka eriytyminen vaikuttaa sek\u00e4 sosioekonomisen hierarkian ala- ett\u00e4 yl\u00e4p\u00e4\u00e4n ajatteluun, vain hyv\u00e4osaisilla on mahdollisuus jalostaa t\u00e4m\u00e4 politiikaksi. <\/em>Huono-osaisten t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 herraviha kanavoituu korkeintaan \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseksi, jos siksik\u00e4\u00e4n – eiv\u00e4tk\u00e4 tulokset ole aina niit\u00e4, joita tilattiin. Voi sanoa nykyhallituksen toteuttavan empatiakuilua omassa politiikassaan tavalla, jota ei ole ennen n\u00e4hty. T\u00e4m\u00e4 taas voi johtaa yhteiskunnalliseen passivoitumiseen, mik\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 eriarvoistumisen kierrett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Miten segregoitumista sitten voisi ehk\u00e4ist\u00e4? Usein Suomessa on etsitty keinoja kaavoitus- ja asuntopolitiikasta, ja se onkin erinomainen l\u00e4ht\u00f6kohta. Samoille alueille tulisi rakentaa niin vuokra- kuin kovan rahan asuntoja sek\u00e4 tuettua asumista, ja asuntojen olisi oltava eri kokoisia. <\/strong>T\u00e4st\u00e4 puhutaan sosiaalisena sekoittamisena. <\/strong>Kaikilla alueilla pit\u00e4isi voida asua niin suurperheen kuin yksinasuvan. Kun asuntoja on monenlaisia, ovat my\u00f6s niiden asujat monenlaisia. Lis\u00e4ksi asuntojen tulisi olla laadukkaita ja viihtyisi\u00e4 – sellaisia, joihin ihminen haluaisi muuttaa muutenkin kuin pakosta. Alueilla pit\u00e4isi my\u00f6s olla laadukkaita palveluita, kuten terveys- ja sosiaalihuollon yksik\u00f6it\u00e4, p\u00e4iv\u00e4koti ja koulu, ja julkisen liikenteen pit\u00e4isi olla kattavaa. <\/strong>Palveluissa pit\u00e4isi my\u00f6s osata huomioida alueen erityispiirteet, kuten runsas el\u00e4kel\u00e4is- tai maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6, ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 palveluita tarpeiden mukaisiksi. <\/p>\n\n\n\n Alueen viihtyisyydess\u00e4 ja houkuttelevuudessa vihreydell\u00e4 on suuri rooli. L\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 pit\u00e4isi olla v\u00e4h\u00e4n alueesta riippuen l\u00e4himetsi\u00e4, puistoja, pienempi\u00e4 viheralueita tai edes yksitt\u00e4isi\u00e4 puita.<\/strong> Paitsi, ett\u00e4 ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ilmastonmuutoksen vaikutusta, niill\u00e4 on my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 vahvistava rooli<\/a>: puistoissa vietet\u00e4\u00e4n aikaa ja seurustellaan.<\/p>\n\n\n\n