\u201cSyrjim\u00e4t\u00f6n kieli – Opas inklusiiviseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja viestint\u00e4\u00e4n\u201d -kirjasen <\/a>(KSL-Opintokeskus 2022) ja huomattavan moni siin\u00e4 esiin nostamistani huomioista p\u00e4tee my\u00f6s kuntatasolla. Ajattelen, ett\u00e4 syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kieless\u00e4 ei ensisijaisesti ole kyse siit\u00e4, mit\u00e4 sanoja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 ei; aidosti syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi viestij\u00e4ksi ei opi vain p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sanalistoja ulkoa. Sen sijaan siin\u00e4 on kyse asenteesta, kyvyst\u00e4 kuunnella ja halusta oppia. Siin\u00e4 on kyse yhteiskunnallisten rakenteiden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 ja sen hahmottamisesta, miten kielell\u00e4 voidaan joko p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 tai purkaa n\u00e4it\u00e4 rakenteita. Ja ennen kaikkea siin\u00e4 on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kohtelemme kaikkia ihmisi\u00e4 kunnioittavasti. Jos haluamme kaikkien ihmisten kokevan kunnan kodikseen ja luottavan siihen, meid\u00e4n on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota my\u00f6s puhetapoihin. <\/p>\n\n\n\nSyrjim\u00e4t\u00f6n kieli on kielt\u00e4, joka kunnoittaa kaikkien ihmisarvoa. Olennaista t\u00e4ss\u00e4 on se, ettemme puheissamme oleta ihmisist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ennalta vaan annamme heid\u00e4n itse kertoa, miten he haluavat itsest\u00e4\u00e4n puhuttavan ja mit\u00e4 he ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n haluavat meille jakaa. Esimerkiksi kasvatuksessa ja sote-palveluissa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ettemme automaattisesti oleta vaikkapa tietynlaisesta nimest\u00e4 tai ulkomuodosta seuraavan tietty sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, \u00e4idinkieli tai etninen tausta. Ihan kaikenv\u00e4riset ihmiset voivat olla syntyneit\u00e4 Suomessa ja ihan kaikenlaiset ihmiset voivat rakastaa ihan ket\u00e4 vain – tai olla rakastamatta. Ihmisiin ei tarvitse puheessa viitata heid\u00e4n oletetuista ominaisuuksistaan k\u00e4sin, vaan jokaisella meist\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 varten n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 tunniste: nimi. <\/p>\n\n\n\n
Niin sanotussa sukupuolisensitiivisess\u00e4 kasvatuksessa kielell\u00e4 onkin iso rooli. Se tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki lapset ja nuoret kohdataan ainutkertaisina yksil\u00f6in\u00e4\u00e4n eik\u00e4 oleteta heid\u00e4n olevan tietynlaisia sukupuolensa takia. Ei ole olemassa tytt\u00f6jen ja poikien leluja tai v\u00e4rej\u00e4, on olemassa vain leluja ja v\u00e4rej\u00e4, joista toiset lapset pit\u00e4v\u00e4t ja toiset eiv\u00e4t. T\u00e4llaisella herkkyydell\u00e4 on iso merkitys siin\u00e4, kokevatko lapset tulevansa hyv\u00e4ksytyiksi sellaisina kuin ovat. Jos tytt\u00f6lapselle kerrotaan jatkuvasti h\u00e4nen olevan kiinnostunut \u201cpoikien jutuista\u201d ja n\u00e4in nimet\u00e4\u00e4n h\u00e4net poikkeavaksi, se voi johtaa paitsi kiusaamiseen, my\u00f6s h\u00e4mmennykseen omasta identiteetist\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puhumasta yleist\u00e4v\u00e4sti sukupuolista (vaikka \u201cpojat on poikia\u201d -tyyliin), koska paitsi, ett\u00e4 jokainen lapsi toteuttaa sukupuoltaan omalla tavallaan, jokainen lapsi on my\u00f6s paljon muutakin kuin sukupuolensa. Hyv\u00e4 on my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 lapsille ja nuorille l\u00e4heiset aikuiset voivat olla mit\u00e4 tahansa sukupuolta eik\u00e4 heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4k\u00e4\u00e4n ole vakio. Toki, jos tiet\u00e4\u00e4 lapsella olevan vaikka kaksi \u00e4iti\u00e4, heist\u00e4 voi oikein hyvin puhua \u00e4itein\u00e4. Muuten kannattaa ottaa varman p\u00e4\u00e4lle ja puhua huoltajista.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka syrjim\u00e4t\u00f6n kieli on paljon muutakin kuin sanavalintoja, on sanoilla silti joskus suuri merkitys: sanoilla voi nimet\u00e4 asioita ja tehd\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4kyviksi. Jos kunta esimerkiksi tarjoaa erilaisissa lomakkeissaan sukupuolivaihtoehdoiksi ainoastaan miehen ja naisen, se sulkee pois ja tekee n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi kaikki muut, kuten inter- ja muunsukupuoliset. Tunne n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 on inhottava ja mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4, eik\u00e4 – t\u00e4m\u00e4 on erityisen olennaista – lis\u00e4vaihtoehtojen tarjoaminen haittaisi yht\u00e4\u00e4n ket\u00e4\u00e4n. Niin ik\u00e4\u00e4n gynekologisia palveluita tarvitseva muunsukupuolinen saattaa kokea outona asioimisen \u201cnaistentautien poliklinikalla\u201d. Kielellisen syrjinn\u00e4n huomaaminen vaatiikin, ett\u00e4 osaamme tarkastella yhteiskunnallisia hierarkioita ja rakenteita, joista oletus kaksinapaisesta eli bin\u00e4\u00e4rist\u00e4 sukupuolesta on todella sitke\u00e4. Vasta ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4mme tuon oletuksen keinotekoisuuden osaamme sit\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 purkamaan ja valita sanamme toisin. <\/p>\n\n\n\n
Kielell\u00e4 voidaan my\u00f6s tukea toimijuutta tai vaihtoehtoisesti passivoida. Jos puhumme jatkuvasti seniori-ik\u00e4isist\u00e4 ihmisist\u00e4 ainoastaan hauraina hoivan tarvitsijoina, unohdamme n\u00e4iden ihmisten el\u00e4m\u00e4ntodellisuuksien moninaisuuden. Vaikka moni korkeaan ik\u00e4\u00e4n ehtinyt tietenkin tarvitsee paljon palveluita ja tukea, on puhuminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n passiivisista hoivan kohteista syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja toiseuttavaa. Er\u00e4\u00e4n suomalaisen tutkimuksen mukaan huomattava osa senioreista kokee esimerkiksi sanan \u201cvanhus\u201d ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi eik\u00e4 haluaisi sit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n; se yhdistyy sellaiseen heikkouteen ja haurauteen, joka ei tunnu omalta. Niin ik\u00e4\u00e4n nuorista puhuttaessa kuulee usein monenlaista huolipuhetta, vaikka nuoret ovat paljon enemm\u00e4n kuin mahdollinen ongelmien l\u00e4hde. <\/p>\n\n\n\n
Kieli kytkeytyy my\u00f6s ajankohtaiseen segregaatiokeskusteluun siten, ett\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 kielellisi\u00e4 valintoja voimme muokata eri alueista syntyvi\u00e4 mielikuvia. T\u00e4ss\u00e4 olennaista on my\u00f6s antaa vaikkapa l\u00e4hi\u00f6iden asukkaiden kertoa itse arjestaan, tarpeistaan ja toiveistaan; jos ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tietyt alueet ongelmallisiksi, siit\u00e4 tulee helposti itse\u00e4\u00e4n toteuttava ennuste. <\/p>\n\n\n\n
Kielellinen syrjim\u00e4tt\u00f6myys koskee kuntaa siksikin, ett\u00e4 sen olisi oltava ihan kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6illeen turvallinen duunipaikka. Paitsi, ett\u00e4 kunnassa ei tule suvaita mink\u00e4\u00e4nlaista syrjint\u00e4\u00e4 palveluiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 kohtaan, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kielellist\u00e4 sortoa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 tule sallia. Yhteis\u00f6jen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa on otettava huomioon my\u00f6s kielelliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 ne my\u00f6s turvallisempien tilojen ohjeistuksiin. Luonnollisesti on my\u00f6s pyritt\u00e4v\u00e4 sukupuolittamattomiin ty\u00f6nimikkeisiin. <\/p>\n\n\n\n
Syrjim\u00e4t\u00f6n kieli voi tuntua kuntapolitiikassa lillukanvarrelta. Kuitenkin, jos aidosti haluamme ihmisten viihtyv\u00e4n kunnassa, on kuntatoimijoiden velvollisuus pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 jokainen kokisi olevansa tervetullut. Ja parastahan t\u00e4ss\u00e4 on, ettei puhetapojen korjaaminen maksa itsess\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n! Tietenkin tavoite my\u00f6s kielen tasolla syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 kunnasta vaatii koulutusta, valistusta ja mahdollisesti materiaaleja, mutta kunnan budjetissa t\u00e4m\u00e4 olisi joka tapauksessa aivan murusia. Jos ja kun tavoitteenamme on kuntalaisten hyvinvointi, kielellinen syrjim\u00e4tt\u00f6myys on ehdottomasti helpoimpia ja halvimpia keinoja sit\u00e4 kohti edetess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Usein puhuttaessa kielellisest\u00e4 syrjim\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ajatellaan ensiksi joko selke\u00e4kielisyytt\u00e4 tai eri kielivaihtoehtojen tarjoamista. Kunnan tasolla n\u00e4m\u00e4 molemmat ovatkin todella t\u00e4rkeit\u00e4. Viestinn\u00e4n jopa elint\u00e4rkeist\u00e4 palveluista on oltava niin selke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ihan jokainen sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ja tarjolla on oltava my\u00f6s selkokielinen vaihtoehto. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 tarjota informaatiota olennaisista asioista my\u00f6s ainakin niill\u00e4 kielill\u00e4, joita kunnassa yleisesti puhutaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-211","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/211","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=211"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/211\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":216,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/211\/revisions\/216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=211"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=211"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elinavainikainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=211"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}